Työ ei ole ihmistä varten Osa 2

Osa 1

Ville ja Valto olivat nyt hakeutuneet työttömiksi työnhakijoiksi ja olivat
suhteellisen onnellisia,sillä toimeentulo oli pysynyt lähes ennallaan. niimpä
rahaa riitti viiniin ,lauluun ja naisiin aivan kuten ennenkin.Kyllähän sitä
työttömänäkin voi olla,jos tämä ei tämän raskaampaa ole hihitti Ville iloisena,mutta
Valto pudotti hänet hetkessä maanpinnalle muistuttamalla että hetkenä minä
hyvänsä saattaisi tulla käsky työelämään ja siitä ei voisi kyllä kieltäytyä
ilman karenssia.Samassa kuului postiluukusta pahaenteistä rapinaa ja kumpikin
sankareista tunsi kuinka palleaa kiristi ja peräilmaa tuli kummaltakin lähes
yhtäaikaa saaden yksiön ilmatilan niin kirpeäksi että Ville joutui hakemaan
postin kuin lepakko, siis yksinomaan suuntavaistoonsa luottaen. Kun yksiön
ikkunat olivat olleet varttitunnin auki oli ilma kirkastunut niin paljon
että Valto tarkasteli postia ja pahin pelko muuttui todeksi siinä se möllötti,
kirje jossa luki että TYÖVOIMATOIMISTO lähettäjän paikalla.Muutaman siiderin
imuroituaan pojat tarttuivat härkää sarvista ja avasivat kirjeen.Huommenissa
olisi Villen ilmoittauduttava Kallion kirjastoon uudeksi kirjastoapulaiseksi,mutta
kun Villellä oli se osa-aikainen hulluneläke niin Valto joutuisi hänelle
avustajaksi ja muutenkin seuraamaan että Villen työelämään palaaminen sujuisi
ongelmitta. Tästä avustajan työstään Valto ei saisi palkkaa vaan työvoimatoimisto
oli katsonut että Valto oli velvollinen hoitamaan avustajan tehtäväänsä
työttömyyskorvausta vastaan,koska he asuivat parisuhteessa.Voihan vittu
huusi Ville ollaanko me niiden mielestä jotain vitun hinaajia !!! nyt kyllä
tippuu
päitä ja raskaasti huusi Ville kaulasunet kaarella.Valto onnistui kuitenkin
rauhoittamaan Villen lyömällä koko jutun leikiksi, Vittu antaa niiden luulla
ihan mitä vaan, kyllä ne huommenna miettivät uudelleen sitä sinun työllistämistä.
Minä nimittäin hoidan sitten puhumisen kun menemme sinne kirjastoon hykerteli
Valto pirullinen ilme kasvoillaan.Seuraavana aamuna noin klo:10.18 pojat
ilmoittautuivat kirjaston hoitajalle 18 minuuttia myöhässä ja se teki kirjastonhoitajaan
suuren vaikutuksen, ainakin hänen leveä verisuoniverkoston koristama naama
nyki iloisesti.Kirjastonhoitaja kyseli Villeltä henkilökohtaisia tietoja
ja oli ymmällään koska Valto aina vastasi. Viimein kirjastonhoitaja sai
tarpeekseen ja kysyi miksei Ville puhunut itse mitään. Valto vastasi salaman
nopeasti että minä olen hänen henkilökohtainen avustajansa ja nykyään työvoimatoimiston
mielestä myös poikaystävä,joten koska olen luonteeltani mustasukkainen en
mielelläni laske häntä silmistäni muitten kähmittäväksi. Tämä vuodatus oli
Villenkin pokerille liikaa ja hän purskahti hersyvään nauruun,jolloin yön
aikana nenään kertyneet tuuman mittaiset, vihreät räkätapit lensivät paineella
ulos ja näyttivät koomisilta roikkuessaan kirjastonhoitajan silmälaseissa.
Kirjastonhoitajan lasit olivat sitä suurta mallia joiden pitämiseen tarvittiin
TV-lupa.Kun räästä oli selvitty kunnialla eroon kirjastonhoitaja opasti
Villen yksikertaiseen hyllyttämishommaan kirjaston perimmäiseen nurkkaan,jossa
mitään vahinkoa ei pääsisi syntymään. Mutta missä Ville ,siellä mahdollisuus
vahinkoonkin oli mitä ilmeisin,niimpä Ville rupesi heti pelleilemään kirjoja
hyllyttäessään. Hän kiipesi ketterästi kuin marakatti ylös hyllyjä pitkin
ja flegaili lampuissa kuin mikäkin tarzan ja eipä aikaakaan kun vanha tamminen
kirjahylly petti Villen alla ,kaatuen rytisten kirjaston nurkkaan. Ville
pelastautui jäämällä lamppuun roikkumaan ja pudottautui alas iloisesti tokaisten
että olipa onni ettei ketään jäänyt alle. Valto osoitti lattiaa pitkin valuvaa
verinoroa ja sanoi että taisi tuolla nurkkapöydässä jokunen jäädä alle.Kallion
paloaseman ambulanssit ajelivat lähes tunnin Töölön sairaalan ja kirjaston
väliä ja viimein kaikki loukkaantuneet saatiin asialliseen hoitoon.Oli nimittäin
käynyt sellainen onnettomuus että Kallion kyttyräselkäiset ry.n vuosikokous
oli osunut justiinsa vittumaisesti sinne kirjaston nurkkapöytään. (olivat
pitäneet kokouksensa siellä jo vuosia ja todenneet paikan erittäin rauhalliseksi)Kirjastonhoitaja
ilmoitti Villelle ja Valtolle että huommenna ei tarvitsisi tulla töihin.
Onks meillä vapaapäivä vai joku muu lomapäivä kyseli Valto,mutta huomasi
pian Kirjastonhoitajan punaisesta naamasta että nyt oli viisainta lähteä.
Kirjastonhoitaja ilmoitti vielä kohteliaasti että työvoimatoimistosta otetaan
kylläsitten yhteyttä kunhan sopiva työ löytyy.Ulkona pojat läpsäisivät kunnon
vitoset ja alkon kautta Eiran yksiöön odottelemaan seuraavaa mahdollista
työkokeilua.  jatkuu. . . .